Pikääästä aikaa!

Ei musta ole bloggaajaksi. NOSTAN HATTUA ja kumarran niille jotka päivittäin bloggaavat, seuraavat toisia blogeja, siirtävät kuvia blogiin...jne. MIKÄ HOMMA! Minä en sais aikaseks. Saamaton tuollaisessa, ei voi muuta todeta.

No, painon kanssa: ei ole noussut mutten ole vielä 58:ssakaan. Uskomattoman kauan menee nää viimeiset kilot. Otankin nyt tavoitteeksi päästä siihen jouluun mennessä! Silloin lähdemme ihanalle ulkomaan lomallekin joten olis upeeta olla ihannepainossakin silloin.

Olen nyt ollut yksin kotona jolloin Camprailen laiskuuttani aika usein. Söin kyllä juustomakkaraa (uunissa laitettua) lounaaksi. Pyrin edelleen välttämään nopeita hiilyhydraatteja ja lipsahduksia lukuunottamatta se sujuu hyvin. Ja on tullut tavaksi.

Eli nyt skarppaan. Liikuntaharrastuskin pitäis saada elvytettyä!